Kun minulle soitettiin Tilastokeskukselta alle viikko hakemukseni lähettämisen jälkeen työhaastattelun merkeissä, en ollut uskoa korviani. Siihenkö päättyi kesätöistä stressaamiseni? Sainko juuri alan töitä ilman suhteita ja kokemusta? Näin taisi käydä, mutta vaikea sitä oli uskoa todeksi! Kertoessani myöhemmin ihmisille uskomattomasta tuuristani kysyttiin minulta usein ”mitä tulet siellä tekemään?”. Tähän minulla ei ollut antaa mitään kunnon vastausta. Naurahtaen vastasin, että se varmaan selviää myöhemmin. Tiesin vain, että menisin tuottajahintaindeksi –tiimiin. Myöhemmin opin, että olin töissä Tilastokeskuksella, talous ja ympäristö –osastolla, kustannusindikaattorit –vastuualueella, tuottajahintaindeksi -tiimissä.
Vaikka olin haastattelun jälkeen saanut Tilastokeskukselta myös sähköposteja, jännitti minua silti ensimmäisenä päivänä, että tämä kaikki paljastuisi vain huijaukseksi. Kuitenkin näytti siltä, että olin oikeasti saanut töitä Tilastokeskukselta ja kohta istuinkin työpöytäni ääressä valmiina töihin. Mutta mihin töihin?
Ensimmäisen viikkoni aikana kaikilla oli todella kiire, eikä kukaan oikein ehtinyt perehdyttää minua. Vasta myöhemmin ymmärsin kunnolla, miksi näin oli. Sillä viikolla julkaistiin tuottajahintaindeksien kuukausittainen julkaisu. Lisäksi oltiin siirrytty käyttämään uutta sovellusta, joten kaikki jännittivät onnistuuko julkaisu varmasti niin kuin sen pitäisi. Vielä tämänkin päälle tiimini vetäjä ei ollut paikalla, sillä hän esitteli tilastoamme ulkomaalaisille vieraille.
Alkuviikkoina esimieheni antoi minulle tehtäväksi kirjoittaa SAS –koodin, joka tekisi automaattisesti taulukoita Tilastokeskuksen nettisivuilla julkaistusta datasta. Olin kauhuissani, sillä en ollut ikinä käyttänyt SAS:ia tätä ennen. Olin kuitenkin innostunut oppimaan SAS:in käytön, sillä pidän erilaisten tietoteknisten asioiden selvittämisestä. Tehtävä sopi siis minulle hyvin! SAS -kurssin ja esimieheni avulla, sekä pienellä googlailulla, suoriuduinkin tehtävästä hyvin.
Ensimmäiset viikkoni juhannukseen asti olivat kaikki vajaita: oli muun muassa seminaaripäivä, erilaisia perehdytyksiä ja liikuntapäivä. Näiden avulla tutustuin hyvin omiin työkavereihini sekä toisiin korkeakouluharjoittelijoihin, mikä teki työstä entistäkin hauskempaa. Ikinä ei tarvinnut tehdä töitä yksin, vaan aina oli joku keneltä kysyä apua. Jos jumittui jonkin asian kanssa tai hermostui tekniikan toimimattomuuteen, saattoi myös mennä vaikka hetkeksi Tilastokeskuksen sisäpihalle istuskelemaan.
Päätehtäväni Tilastokeskuksella oli tuotannossa auttaminen. Tämä tarkoittaa siis julkaisun tekemistä. Aluksi yrityksiä pyydettiin lähettämään hintojaan meille, minkä jälkeen puuttuvia hintatietoja karhuttiin. Yritysten edustajille joutui myös säännöllisesti selittämään, miksi näitä hintoja oikein tarvitsee antaa ja vielä joka kuukausi.
Koko prosessin ajan tulleita hintatietoja seurattiin ja selvitettiin, mistä erikoiset hinnanmuutokset johtuvat. Tärkeää on nimittäin saada selville vain aito hinnanmuutos, joten hinnoista piti saada poistetuksi esimerkiksi muutokset asiakkaissa tai myydyissä määrissä. Lopuksi julkaisu tehtiin ja julkaistiin aina 24. päivä tai sitä seuraavana arkipäivänä kello 9. Tässä selitys työstä lyhkäisyydessään.
Tuotannon lisäksi kartoitin palvelujen tuottajahintaindeksin toimialoja. Tämä sen takia, että on tulossa määrävuosiuudistus, jota ennen katsotaan, että palvelujen tuottajahintaindeksi on ajan tasalla. Tilasto on muutenkin uusi, minkä vuoksi se ei ole yhtä kattava kuin muut ja sitä yritetään kehittää. Olikin tärkeää tutkia muutamaa eri toimialaa ja niiden ajantasaisuutta palvelujentuottajahintaindeksissä, ja keksiä parannusehdotuksia tältä pohjalta. Molemmista toimialoista tuli kirjoittaa 4-5 sivun raportti ja lopuksi esittää aikaansaannos esimiehelle ja työkavereille.
Taloustiedettä tarvitsin töissäni useasti. Sain esimerkiksi puhelimessa vastata deflatointia koskeviin kysymyksiin. Lisäksi hinnanmuutoksia analysoitaessa oli hyvä tuntea taloutta, sillä esimerkiksi öljyn hintakehityksellä on monialaisia vaikutuksia. Huomasin myös usein ajattelevani, että juuri tätä asiaahan käytiin läpi Ekonometrian ja Data-analyysin kurssilla. SAS:in käyttöäkin auttoi, että oli edes jonkinlainen pohja STATA:sta, sillä ohjelmista löytyy jonkin verran yhteneväisyyksiä. Töiden tiimellyksessä tuli jopa kaivettua esille vanhoja luentodioja muistin virkistykseksi. Taloustiedon osaaminen oli eduksi vieläpä kahvihuonekeskusteluissakin, jotka usein koskivat talouteen liittyviä asioita. Töissä tuli todettua paikkansa pitäväksi myös vanha mantra siitä, että korkeakouluopinnot antavat alasta riippumatta taitoja, joita tarvitaan myös työelämässä.
-Jenna
