Supertähtien harvinaisuus, espanjalaiset jouluarpajaiset tai ylennykset akatemiassa. Näitä ja paljoa muuta tutkitaan taloustieteen laitoksella Economicumilla. Kansis on mainettaan laajempi tieteenala – maisteriopiskelija voi pärjätä opinnoissaan kohtalaisen hyvin tietämättä edes, millä tasolla EKP:n ohjauskorko tällä hetkellä on (allekirjoittanut vahvistaa henkilökohtaisesti). Opintojen loppuvaiheessa oleva kansislainen saa perehtyä hyvinkin syvällisesti omaan kiinnostuksenkohteeseensa. Tätä edeltää kuitenkin muutaman vuoden laajemmat perusopinnot, joiden aikana otetaan haltuun taloustieteen perusteet (ja ne ohjauskorot).
Kandiopinnot rakentuvat mikron ja makron peruskurssien sekä menetelmäopintojen ympärille. Mikron kandikurssin kävijät pitävät sitä yleensä Kauppiksen parhaana – ja työläimpänä – kurssina. Kantavana ajatuksena kurssilla on ottaa turhat luulot pois tuoreilta kansislaisilta, ja ne karisevatkin huolella syksyn loputtomien harkkapakettien seuratessa toisiaan. Positiivisena puolena voidaan pitää sitä, että tämän jälkeen kevään makron kurssin harkkapaketit tuntuvat lähinnä pääsykokeiden rasti ruutuun-kysymysten tasoisilta.
Runkokurssien lisäksi kandiopintoja määrittävät kakkosvuoden kevään menetelmäopinnot eli matikan ja ekonometrian peruskurssit. Jos tuoreen kansislaisen turhat luulot itsestään eivät vielä karisseet syksyn mikron kurssilla, niin viimeistään kevään matikan luennoilla pääsee kyseenalaistamaan oman ihmisarvonsa. Opiskelijoiden onneksi Kauppiksella tuntuu olevan fiksu asenne matikan ja tilaston opettamiseen – ketään ei haluta kiusata tai tahallaan reputtaa, vaan opiskelijan oppiminen on myös opettajan intressi. Menetelmäkursseilla kannattaa muutenkin fiilistellä, kumpi tuntuu enemmän omalta jutulta, sillä se voi ohjata kandin aihevalintaa.
Maisterikursseilla vaatimustaso nousee ja hyvät oppimistulokset (tai arvosanat, kummista nyt onkaan kiinnostunut) vaativat hiukan enemmän vaivaa. Kursseja voi käydä Aallon lisäksi HY:llä ja Hankenilla. Maisterikurssit painottuvat Kauppiksella erityisesti mikroon: maisteriopiskelijoiden vakipakettiin kuuluvat mikron teoriakurssit (Pricing, Policy, Industrial Organisation) sekä empiirisen mikron kurssit (Applied Microeconometrics 1 ja 2). Kurssit ovat nykyään mainettaan vähemmän pahoja ja opetusta on kehitetty soveltavaan suuntaan. Tästä huolimatta jokaiselle taitaa jäädä jonkinlaisia traumoja yhdestä tai toisesta kurssista. Kuten kansislaisille tuttu Pasi-parodisti kuvailee maisterimikron syväriä: ”Aalto-yliopiston professori Juuso Välimäki hakee pitkään sanojaan kommentoidessaan kurssia: “Kyllähän siinä kaikki pedagogiset taidot ja motiivit ovat koetuksella… Juuri viime viikolla puhuin eräästä teoreemasta tyyliin: “Jos u on se hyötytaso, jonka voit maksimissaan saavuttaa tietyllä hinta- ja tulotasolla, niin voit saavuttaa saman hyödyn kuluttaessasi u:n saavuttamiseen vaaditun vähimmäissumman hintojen pysyessä samana.” ja yksi tyttö keskirivillä alkoi kynsimään silmiään päästään.”
Nohh, kun tästä ja niistä muista maisterikursseista on selvitty, jäljellä on enää gradu. Easy peasy.
Lopuksi vielä FAQ-kysymysten top3.
Onko kansiksen opiskelu työlästä?
Kyllä. Mutta niin ovat monet muutkin pääaineet Kauppiksella. Kuten aito taloustieteilijä tekisi, asiaa kannattaa verrata omaan toisiksi parhaaseen vaihtoehtoonsa. Jos pohdit pääainevalintaa vaikkapa kansiksen ja rahoituksen välillä, kannattaa muistaa ettei toisessakaan vaihtoehdossa pääse kuittaamaan kauppisvuosiaan ilman pitkiä iltoja tietokoneluokassa.
Onko kansiksen opiskelu matemaattista?
Riippuu sinusta. Kandiopiskelijat käyvät vain yhden pakollisen matematiikan kurssin, ja siitä pääsee kyllä tahdonvoimalla läpi vaikka taustalla olisi lyhyt matikka. Tämän jälkeen on itsestä kiinni, kuinka matemaattisia kursseja haluaa valita. Mutta jos matikka on lähtökohtaisesti täysin vastenmielistä, on ehkä syytä pohtia vielä toisen kerran, minkä takia oikein halusikaan lähteä opiskelemaan taloustiedettä.
Haluan lukea kansista, mutta miksi minun kannattaa opiskella sitä Kauppiksessa, eikä Valtsikassa?
Kuten ekonomisti toteaisi, on vaikea selvittää onko opetus parempaa jommassakummassa sillä opiskelijat ovat valikoituneet kumpaankin kouluun jostakin syystä. Omat opintoni Valtsikassa ovat jääneet vähäisiksi vaikka minulla sinne opinto-oikeus aikanaan olikin, joten en voi vastata kysymykseen myöskään henkilökohtaisesta kokemuksesta vaan pikemminkin metatason kuulopuheiden perusteella. Kauppiksen etu on ehdottomasti homman soveltaminen käytäntöön sekä soveltavampien kurssien että liiketaloustieteen sivuaineiden myötä, eli Kauppista voi helposti suositella niille, joita kiinnostaa esimerkiksi konsulttiura. Valtsikan etuna voidaan pitää ainakin laajempia pakollisia matikan ja tilaston opintoja – mutta eiväthän nämä kurssit ole kauppislaisiltakaan kiellettyjä, Kauppiksessa asia on vain jätetty jokaisen opiskelijan oman tahdon varaan. Tutkimussuuntauksista Kauppiksen vahvuus taitaa olla enemmän mikrossa ja Valtsikalla makrossa, mutta nämä tekijät vaikuttavat kohtalaisen vähän perustutkinto-opiskelijoiden arkeen. Diplomaattisena päätelmänä voi siis todeta, että perustutkinto-opiskelijan kannalta laitosten opetuksessa on vain vähän eroa, mutta itse olen tietoisesti valinnut Kauppiksen.
Mitä muuta? Nohh, vielä taisi jäädä vastaamatta se kysymys, kenen ylipäänsä kannattaa tulla kansikseen. Vastaus on yksinkertainen – tunnetustihan jokaisen itseään kunnioittavan kansislaisen mielestä kansis on koko Kauppiksen ainoa älyllisesti stimuloiva pääaine. Oletko säkin sitä mieltä?
Kiitos ja kuittaus,
Terkuin Tuuli
